Seuraava matka lähestyy..

Malesia. Lähempänä lisää. 

19.9.2013 Seelow

Kukkulat katselmoitu. Hankalaa on tulla idästä länteen. Asiaa tarkasteltiin Puolasta käsin.

Museo kukkulan rinteellä.

Puolassa. Hyvät ja perinteiset puolalaiset makkarakeitot ja kaupassa käynti.

Puolasta kohti Berliinin länsipuolta. Gatovin lentokenttä odotti useiden kymmenien lentolaitteiden kanssa. Kalustoa oli toisesta maailmansodasta aina nykypäiviin asti.

Pahamaineinen Hind -taistelu ja kuljetushelikopteri Itäsaksan väreissä.

Mig-29 Fulcrum.

...ja paljon muuta lentotekniikkaan liittyvää tavaraa.

Ehdottomasti käynnin arvoinen museo. Museoon ei maksanut sisäänpääsy mitään! Kuvista löytyy GPS -koordinaatti, jos kiinnostus heräsi.

... Sitten syömään!

22.9.2013 Aamulla..

Apartementoksen siivous ja kohti kenttää. Mukava matka ja paljon sotahistoriaa!

21.9.2013 Hitlerin Bunkkeri

Humboldthainista vielä Hitlerin bunkkerille, jossa ei siis ole muuta jäljellä kuin pieni kyltti. Kyltissä käydään lyhyesti läpi tapahtumia. Itse bunkkeri on edelleen olemassa parkkipaikan alla.

Kyltti ja sen takana aukeava...

...parkkipaikka.

Viimeinen varsinainen päivä alkoikin olla valmis. Illalla Syömään sianpotkaa Max und Moritz -ravintolaan.

Tätä voi suositella!

Ravintolaan päästiin poliisin avustamana, koska kadunpätkällä ottivat nazit ja anti nazit mittaa toisistaan.

Kännykkäkuvaa tapahtumasta.

21.9.2013 Flanktrum III ilmatorjuntabunkkeri

Humboldthainissa (Puistossa) sijaitseva ilmatorjuntabunkkeri. Todella näyttävä sijainti ja hienot näköalat Berliiniin. Tyypiltään tämä oli ensimmäisen sukupolven G -torni.

Berliini aukeaa alla. Parhaimmillaan 24 kpl ilmatorjuntaan kykenevää tykkiä.

Bunkkerin katolta.

Osumia tornissa.

21.9.2013 Sachsenhausen - kokoomisleiri

Väärentäjät elokuvasta erityiseen kuuluisuuteen noussut kokoomisleiri. Leirillä lähinnä poliittisia vankeja. 

Leiri toimi "esikuvana" ja henkilöstön koulutusleirinä muille keskitys- ja tuhoomisleireille.

Väärentäjät elokuvasta tuttu punnan seteli.

Wc tiloja.

Ruumishuone, jossa ruumiit säilöttiin ennen patologisia avauksia.

Ilmakuva leiristä 1944.

20.9.2013 Kaupunkia

Tänään kalliita veitsiä :)

Hyviä, perinteisiä, KaDeWe:n ostereita!

19.9.2013 seelow

Kukkulat katselmoitu. Hankalaa on tulla idästä länteen. Asiaa tarkasteltiin Puolasta käsin.

18.9.2013 Matkaan.

Bussiin noustessa tuli käteen U.S. Command of Berlinin turvallisuusohjeet. "Let's keep them on the edge".

18.-22.9.2013 Berlin 1945

Berliinin sotahistoriaa vuorossa seuraavaksi. Sachsenhausen kokoamisleiri, Seelovin kukkulat, berliinin keskustan kohteet (mm. Flanktrum III, Fuhrer bunker). Aivan kuten Normandiankin retkellä kirjailija Antony Beevor (D-Day ja Berlin 1945) toimii yhtenä lähteistä. Toinen erinomainen lähde on traces of war. Siellä voi maa tai kaupunkikohtaisesti hakea tapahtumapaikkoja. Täällä on kuitenkin oltava jo hieman lähdekriittisempi http://en.tracesofwar.com/

Loppuyhteenveto

Takana on välimerellistä lämpöä muutaman viikon ajan kahdessa eri maassa. Matka onnistui suunnitellusti ja paljon tuli nähtyä. Samoksella yksi parhaita kokemuksia oli patikointi Pythagoraan luolalle ja auton vuokraus. Kusadasissa taas ehkä Izmirin bussimatkailu. Vaikea näitä on järjestykseen laittaa - olkoon nyt vaikka noin.

Pythagoraan luolan portaat. Pythagoraan patikointimatkalta ostettu pythagoraan malja on ehjänä kotona.

Izmirissä oli automaatteja, joissa sai ladattua kolikoilla puhelimeen virtaa.

Kreikan hintataso tuntuu nousseen hieman vuoden takaisesta. Turkki on edullinen, kun onnistuu välttämään pahimmat turistirysät. Samoksella oli välimerellinen saaristoilmasto joka sai kovat lämpötilat tuntumaan miellyttävämmiltä. Kusadasissa tuuli todella vähän ja välillä tuntui, että paita sulaa päälle. Vaaleat ohuet paidat olivat suosiossa.

Kusadasin paahtavassa helteessä oli välillä hyvä olla varjossa.

Samoksella oli hiljaista ja siistiä verrattuna Kusadasin ja Izmirin hälyyn, sekaisuuteen ja osin likaisuuteenkin. Samos taas oli kallis, jos verrataan Kusadasin hintoja (merkkituotteissakin). Ihan hyvä parivaljakko kohteita - kontrasteja riitti molempiin suuntiin.

Samoksella oli puhdasta ja hiljaista. Marathokampoksen kirkko rinteellä.

Tähän päättyi tämä matka.

Chilitkin olivat kotona hyvävointisia (kiitos Ami hoidosta - työläitä ovat :). Valtavasti olivat kasvaneet ja tuottavat hedelmää hyvin.

Banana chili.

Alma.

Seuraavana olisi syksyllä luvassa sotahistoriaa Berliinistä.

6.8.2013 Kotimatkasta ja Turkin ruoasta.

Herätys 06:00 ja sen jälkeen aamupala. Hotellihuoneen luovutus ja taksiin. Taksimatkalla tuli hotellilta soitto taksikuskille. Kuski antoi puhelimen minulle. Hotellivirkailija soitti, että meiltä on jäänyt matkalaukku huoneeseen. Kyseessä oli vanha laukku, jota ei enää tarvittu. Muutaman virkkeen jälkeen asia oli selvä. Erinomaista palvelua Grand Önder -hotellilta. Saattaahan olla, että sillekkin matkalaukulle löytyy vielä jatkokäyttöä. Laukku oli kiertänyt maailmaa mm. New York, Bangkok, Miami, Berlin, Bryssel. Jos uusi, suurempi laukku, kestää saman on se hintansa arvoinen.

Aamu Kusadasissa on valkenemassa klo 06:00.

Meanderin matkatoimistossa vaihdettiin nettiliput maihinnousukortteihin. Toimistossa kävi aika suhina, kun turkkilaiset hässäsivät viisumeidensa kanssa. Ilman viisumia ei länsiportit aukene heille. Muutenkin tuntuu, että on "maan tapa", ettei mikään tule kerralla selväksi - aina pitää palata takaisin kyselemään lisää.

Satamaan oli liukunut jälleen 4 uutta risteilijää, joista kaksi oli Seas varustamon laivoja.

Serenade ja Splendour of the Seas. Splendour vasta saapumassa Kusadasiin. Muut risteilijät olivat Louis Olympia sekä Thomson Majesty.

Laivan piti lähteä 09:00 mutta irroitus tapahtui vasta 09:30. Ei tunnu olevan niin tarkkaa.

Ei mihinkään kiire.

Kun laiva on reilusti yli puolituntia myöhässä lähteissä niin Samoksen päässä laivan miehistö alkaa häsäämään ja ihmettelemään mihin ihmisillä on kiire :0 (olisiko vaikka lentokoneeseen, joka on ajoissa eikä odota). Laiva oli 11:15 Samoksen laiturissa - n. 45min myöhässä.

Vihdoin irti Kusadasin laiturista!

Onneksi passintarkastiksesta EU -kansalaiset selvisivät nopeasti. Samoksen kaupungissa Mersutaksi alle (Turkin päässä oli Dacia) ja kohti Pythagorionin lentokenttää. Taksikuski puhui hyvää englantia ja hänen kanssaan oli mukava keskustella koko puolituntisen ajan. Aiheita olivat mm. oliivien kasvatus, armeijan supistukset Samoksella, Samoksen viinituotteet yms. Hän oli kotoisin Samokselta ja hänen vaimonsa oli töissä isossa hotellissa. Mukava puhua välillä muutakin, kun "mani-nomani" -englantia (minulla on Kimmo käyntikortti taksikuskilta, jos tulee tarvetta kyydille). Taksi maksoi 26€ ja matka kesti reilut puoli tuntia. Vertailun vuoksi auton vuokra/vrk oli 45-50€ ja polttoaineet päälle.

Oltiin viimeiset, jotka luovuttivat matkatavarat Helsingin koneeseen. Ilmeisesti matkatoimiston bussit olivat tulleet paljon aiemmin. Eipähän tarvinnut juuri jonoissa seistä. Nopeat ostokset taxfreestä ja koneeseen. Jos tulessa oli "erilainen" -lasku niin nyt oli "erilainen" -nousu. Kenttä on niin lyhyt, että konetehot ovat äänestä ja tärinästä päätellen todella suuret. Toki istuimme toiseksi viimeisellä rivillä, jossa tärinät ovat aina hieman isommat.

Yhteenveto matkasta tehdään vielä myöhemmin. Nyt kuitenkin hieman Turkin ruoista, joista ei paljon tullut kirjoiteltua. Kuten hotellinvaihdon yhteydessä tuli todettua aamupalan lisäksi meille kuului päivällinen. Käytännössä ainoa ruoka oli lounas, jonka söimme muualla, kuin hotellilla. Ehdottomasti paras ruokapaikka löytyi jo ensimmäisenä iltana. Se oli puiston laidalla ja sivussa suuremmalta turismihässäykseltä. Paikan nimi oli Gamali Köfte ja sielä kävi paljon paikallisia sekä turkkilaisia turisteja syömässä. Paikassa oli leivinuuni ulospäin ja siellä paistettiin leivät ja uuniruoat. Paikan parasta antia olivat turkkilainen pizza ja erilaiset kebabit. Alkuruoaksi kuului aina iso, puu-uunissa paistettu leipä, chili mössöä, tuorejuustoa sekä voita. Loppujen lopuksi täällä käytiin kolmesti viikon aikana syömässä.

Leipä.

Turkkilainen "pizza".

Vanha kunnon Iskender. Erinomainen!

Hotellin aamupalatkin olivat ihan hyviä. Kahvia, mehua, teetä, leipää, omeletteja jotka tehtiin toivomusten mukaan, lämpimiä piiraita, tomaattia, juustoja, makkaroita, kurkkua muroja ja myslejä. Päivällinen oli kohtuullisen vaihteleva. Kanaa, kalkkunaa, kebabia, nautaa, erilaisia salaatteja, juustoja jne. Erityisesti on mainittava jälkiruoat, joita oli todella useita lajikkeita ja ne olivat herkullisia.

Pieniä leivonnaisia.

Mousseja oli ainakin suklaa, kookos ja mansikka.

Jos olisimme päivällisistä jotain joutuneet maksamaan olisimme jättäneet ottamatta. Vaikka ruoka olikin ihan hyvää niin mukavampi on syödä kadunvarsilla olevissa ravintoloissa. Samalla saa vähän laajemman kuvan paikan ruokakulttuurista.

Matkan näyttävimmän kebab -pyörittimen tittelin saa ehdottomasti Izmirissä nähty Odun Atesinde -ravintola. Siinä pienen ukon kokoinen liharulla pyöri ja paistui meheväksi. Lisäksi uuni toimi puilla, eikä millään kaasutohottimella ja rullaa veivattiin käsin. Ravintola oli muutenkin tyylikkäällä basaariaukiolla lehvien alla.

Miehen kokoinen kebab -rulla. Paistajakin oli varmaan maistellut kuormasta.

Tarinaa tuli hieman enemmän, kun oli tarkoitus. Osasyyllisenä voi pitää ulkoisia tekijöitä, koska lentokoneessa 11000 metrin korkeudessa ei ole paljon tekemistä. Maisematkin näyttävät ipadin kameran kautta hieman "etäisiltä".

Jossain Valkovenäjän yläpuolella?

5.8.2013 Selvittelyjä ja valmisteluja

Matka lähestyy päätöstään ja aamulla käytiin selvittämässä venematkan ilmoittautumisasioita. Siitä suunnattiin viimeisille ostoksille. Jotain pientä tuli taas kassin pohjalle mm. paita, vyö, partaveitsi ja bluetooth kaiutin. Parturissa tuli käytyä parranajossa ja hiusten leikkuussa.

Bluetooth kaiutin.

Syömisen jälkeen käveltiin vielä muutamia basaarikatuja ja törmättiin vanhaan tuttuun pankkiautomaattikoiraan. Koiraan on törmätty kahdesti ja se on makoillut molemmilla kerroilla automaattien edessä. Hauskan näköinen sekoitus varmaankin useita eri rotuja.

Pankkiautomaattikoira.

Vastapäisessä rinteessä, kaupungin toisella laidalla, oli taas maastopalo. Valitettavasti tällä kertaa ei nähty näyttävää ilmasammutusoperaatiota, vaan palo sammutettiin perinteisesti letkukalustolla.

Savuava metsäpalo vastarinteessä.

Illalla on tiedossa päivällisen lisäksi matkalaukkujen pakkausta ja viimeisten kuvien ottamista. Vene lähtee 08:30 kohti Samoksen saarta, josta taksilla lentokentälle ja kohti kotia. Luvassa on siis taksi-vene-taksi-lentokone-bussi-auto -kokonaisuus, ennen kuin kotiovi aukeaa.

4.8.2013 Patikointia aamutuimaan

Aamupalan jälkeen varustus kohdalleen ja kohti kaupungin toisella laidalla olevaa kukkulaa, jossa aiemmin viikolla oli metsäpalo. Samalla kukkulalla seisoo Ataturkin -patsas ja katselee kaupunkiin päin. Mitään varsinaista tietä tai reittiä sinne ei karttojen mukaan mene, joten tukevat kengät olivat paikallaan.

Uusia laivoja oli tullut satamaan neljä.

Riviera, Celebrity Reflection, Seven Seas Mariner ja joku Tui yhtiön laiva (pienin), jonka nimeä ei näkynyt.

Hetki meni reittiä hakiessa mäenpäälle. Törmättiin umpikujaan, jonka päästä lähti poika mukaan pyörimään ja hokemaan "mani, mani". Olisi opastanut huipulle, jos olisi pojalle rahaa antanut. Luotettiin enemmän GPS:n ja mani poika sai palata kotiin ilman rahaa. Huipulle löydettiin ja nousua tuli 120 metriä, kilometrejä 8, aikaa kului 2h, haihtumista 2,8 ltr ja lämpötila oli 35 astetta (endomondon tiedot sykevyön kanssa). Huipulta oli hyvät maisemat.

Linnoitukselle.

Kaupunkiin.

Ataturkin patsaalle.

Patikoinnin päätteksi suihku ja kaupungille syömään ja tekemään ostoksia. Uusi matkalaukku, vaatteita, tuliaisia ja parit kengät tuli hankittua.

Illalla, päivällisen jälkeen on tarkoitus mennä ottamaan kuvia kaupungilta. Katsotaan miten jaksaa syönnin jälkeen...

3.8.2013 Izmirin miljoonakaupunki

Aamupalan jälkeen taksiin ja Kusadasin otogariin (linja-auto asema). Liput olivat 10:00 lähtevään bussiin, mutta oltiin asemalla klo 08:50 ja saatiin vaihdettua aiempaan 09:00 lähtevään vuoroon. Lipuissa on numeroitu paikka ja lähtöaika, joten ominpäin vuoroa ei voi vaihtaa.

Tässä kohtaa ei sitten enää tunnu, että "EB on siististi cool!" (Suomalainen Express Bussin mainos). Linja autot ovat uusia ja niissä on nahkapenkit. Penkkejä on rivissä vain kolme, jolloin penkit ja käytävä ovat suuret. Jokaisessa penkin selkämyksessä on näyttö ja niillä voi seurata autoa kartalta, pelata pelejä, katsoa elokuvia jne. - aivan kuin pitkän matkan lentokoneissa. Lisäksi busseissa on ilmainen Wlan ja salasanat löytyvät bussilipusta. Vuorot lähtevät ja saapuvat ajallaan. Kun auto on päässyt pois kaupungista alkaa tarjoilu.

1. Tarjoilija tuo vettä

2. Tarjoilija tuo kahvia, virvoitusjuomia tai teetä, jonka kanssa voi ottaa suolaista tai makeaa syötävää

3. Tarjoilija tuo karamellin

4. Tarjoilija tuo virkistävän käsipyyhkeen

5. Roskat kerätään pois

Tälläistä palvelua ei nykyisin saa Finnairin lennollakaan ja kaikki 10€ (meno-paluun hinta (n. 100km suuntaansa)).

Kuva kabiinista.

Izmirin otogariin saavuttiin ajallaan. Pienen pyöriskelyn jälkeen löysimme jatkoyhteyden keskustaan, joka kuului bussilipun hintaan. Karttana käytettiin ipadia (GPS HD Motion X) ja se toimikin jälleen hienosti. Lähdimme kävelemään vanhan kaupungin kujia, jotka olivat tosi hienoja. Tarkoituksena oli päätyä Izmirin basaarialueelle.

Vanhaa kaupunkia.

Hedelmiä ja vihanneksia vanhassa kaupungissa.

Vanhan kaupungin, hieman seesteisen, ilmapiirin jälkeen pääsimme basaarialueelle ja todelliseen sirkukseen. Kauppiaita ja kauppatavaraa riitti. Jos osoitti liikaa kiinnostusta niin silloin jo vietiin kauppaan.

Basaaritunnelmaa ja tungosta.

Kaikkea mitä voi tarvita (edes joskus) löytyy täältä.

Basaarin läpi päästyämme tulimme kaupungin rannalle. Ihmisiä oli sielä viettämässä lauantaita. Rannalla oli mukava tuuli, joka puuttui sisemmältä kaupungista.

Rantaviivaa. Miljoonakaupunki levittäytyy pitkälle lahden molemmille sivuille ja sisämaahan.

Pojat kylpevät "puhtaassa" suihkulähteessä.

Kaupungin monumentti. Kellotorni ja takana pieni moskeija minareetilla.

Takaisintullessa kiertelimme uusia reittejä basaarissa ja vanhassa kaupungissa. Ilmeisesti jotain levottomuutta Turkin kolmanneksi suurimmassa kaupungissakin on ollut, koska mellakkapoliiseita MP5 -konepistooleilla varustettuna oli keskustassa. Muutakin mellakantorjuntaan liittyvää kalustoa näkyi.

Hieman on osumia tullut mellakkakalustoon.

Ennen lähtöä joimme vielä paikalliset teet bussiasemalla ja sitten nauttimaan bussin ilmastoinnista ja tarjoiluista.

Paikallinen tee.